Yksilö- vai tiimityö

Monilla työpaikoilla työn organisointi ja johtaminen tapahtuu edelleen varsin pitkälti yksilöpohjalta.  Henkilölle annetaan vastuut ja tehtävät ja hän hoitaa näitä pääsääntöisesti yksilötyönä. Nämä henkilöt yleensä kuitenkin ovat osa jotain organisaation ryhmää, tai ”tiimiä”.  Aito tiimityö mahdollistaa kuitenkin aivan eri tason toiminnan kuin yksilötaso.  Tätä aihetta voi  ja tuleekin lähestyä useista eri näkökulmista.  Tässä artikkelissa otan näkökulmaksi hiljaisen tiedon.

Mitä on hiljainen tieto

Määritelmiä on monia. Yhden mukaan hiljainen tieto on epämäärästä ja vaikeasti ilmaistavaa, johon vahvasti vaikuttavat mm uskomukset, asenteet ja arvot. Toisessa päässä tiedon janaa on selkeä ja tarkka tieto, jonka me saamme dokumentoitua.

Näkökulmana päätöksenteko

Kaikki inhimillinen toiminta on peräkkäisten päätösten tekoa – hiekan lapioinnista aina monimutkaisen liiketoimintasuunnitelman tekoon.  Tästä syystä työn vaatimusten katsominen päätöksenteon näkökulmasta voi olla hyvin avartavaa.  Päätöksentekoa voi tutkia esimerkiksi päätöksenteon nopeuden vs. monimutkaisuuden nelikentän kautta.  Yksilöt toimivat parhaimmillaan, kun aikaa on ja asiat ovat riittävän yksinkertaisia.   Erilaiset tiimit ottavat haltuunsa kentän kolme muuta nurkkaa. Palaan nelikenttään kuin eri tyyppisiin tiimeihinkin myöhemmissä artikkeleissa.  Päätökset vaativat tietoa.  Kuinka suuri osa tästä tiedosta on hiljaista tietoa?

Hiljaisen tiedon hyödyntäminen tiimityössä

Yksi salaisuus tiimityön tehokkuuden takana on juuri hiljaisen tiedon laajempi hyödyntäminen.  Hyvässä tiimissä hiljainen tieto jakautuu ajan kanssa koko tiimille, eli siitä tulee tiimin yhteistä hiljaista tietoa.  Tätä kautta tiedon ”hiljaisuus” samalla vähenee.  Tiimissä on jaettu tilannetaju, eli yhteinen ja sama ymmärrys määritellyistä asioista.  Tähän kuuluu niin näkyvä kuin hiljainen tietokin ja tämä on tehokkain tapa saada yksilötason hiljainen tieto koko tiimin käyttöön.  Tiimityö muokkaa tiimeihin yhteisen kielen, joka mahdollistaa erittäin tehokkaan kommunikoinnin. Kommunikointi on kokonaisvaltaista ja perustuu syvempiin tunneyhteyksiin.

Yksi parhaista esimerkeistä hiljaisen tiedon hyödyntämisessä on vaativia haasteita ratkaiseva moniala-asiantuntijatiimi. Kyseessä voi olla tietyllä alalla toimivat, eri ammatit, kuten terveydenhuollossa (lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, psykologit jne).  Tiimien jäsenillä voi myös olla jopa täysin toisistaan poikkeava ammatillinen osaaminen ja kokemus.  Esimerkkinä tuotekehitys, jossa voi yhdistyä teknologia, biologia, kaupallinen osaaminen, valmistusprosessit ja monia muita.

Kullakin alalla ja kussakin ammatissa ovat omat omitut käytänteet, joille asianomaiset saattavat olla jopa itse sokeita – hiljaista tietoa.  Kaiken tämän psykologisen pääoman esilletuonti tiimissä mahdollistaa sen jakamisen ja tätä kautta hyödyntämisen.

Miten hyödyntää paremmin hiljaista tietoa

Mitä voimme tehdä?  Ensimmäiseksi meidän tulisi tarkastella oman organisaation toimintaa päätöksenteon kautta.  Missä eri kohdissa päätöksenteon nelikenttää toimintaa toteutetaan.  Toiseksi meidän tulisi arvioida tarvittavaa kognitiivista, eli tiedon käsittelykyvyllistä kapasiteettia, mikä tarvitaan kyseiseen toimintaan.  Riittääkö yksilöt vai vaaditaanko tiimityötä.  Kolmanneksi meidän tulee katsoa, mikä osuus hiljaisella tiedolla on päätöksenteossa.  Onko sen rajoittama suorituskyky ja riskitasot hyväksyttävillä tasoilla.  Tämän jälkeen voimme valita toimintaan parhaiten sopivan toimintamallin (yksilötyö vai jokin eri tiimimalleista) ja lähteä rakentamaan sitä kohti.